Kunnostettiin viime keväänä neljä vuotta kuivilla ollut vene mehiläisvahalla. Saimme melkein kaikki saumat pitämään, paitsi alimmat laudat kummaltakin puolelta edestä. Ne tihkuvat koko kesän turvotuksesta huolimatta. Ajattelimme seuraavaksi kokeilla näihin saumoihin rimoitusta.
Laituriparlamentin ohje on; Jyrsi 8mm leveä tasapaksu ura 2/3 mahonkilaudan syvyyteen (laudan paksuus 21mm) . Puhdista rasvat pois asetonilla urasta. Asenna uran levyinen ja hieman korkeampi mahonkirima uraan epoksilla. Kuivumisen jälkeen hio hio rima veneen pohjan tasoon ja pintakäsittele.
Osaisiko joku, joka on tehnyt rimoituksia, neuvoa hieman oikeiden aineiden valinnassa?
-Mikä epoksivalmiste ja merkki olisi paras aine tähän työhön?
-Epoksi on juoksevaa. Onko hyvä käyttää filleria sitkostamaan epoksia. Mikä on paras filleri?
Mitä muita asioista huomioisitte työn kulussa?
Löytyykö linkkiä hyviin ohjeisiin?
Tässä tarina veneemme kunnostuksesta:
https://youtu.be/YUIwXZuFdBU
kohdassa 23:26-26:11 on kuvattu vuoto veneessä. Tätä olisi tarkoitus nyt korjata, sahanpuru ja muurahaiset auttaa vain hetkeksi.
Kysymyksiä tasasaumaisen mahonkiveneen vuotavien saumojen rimoituksesta ja epoksiliimauksesta
-
Storebron Havsörn 1
- Viestit: 2
- Liittynyt: 05.01.2023 14:36
-
Timo Mielonen
- Viestit: 98
- Liittynyt: 06.07.2006 12:49
- Paikkakunta: Tampere
Re: Kysymyksiä tasasaumaisen mahonkiveneen vuotavien saumojen rimoituksesta ja epoksiliimauksesta
Hei,
Minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta rimoituksesta, mutta sen perusteella, mitä olen asiasta lukenut (Thomas Larsson: Trebåtsrenovering. At underhålla och bevara ett kulturarv) sekä kuullut edesmenneeltä venepuuseppäystävältäni, niin selostamasi menetelmässä on yksi virhe. Tasapaksun jyrsinterän sijasta pitäisi käyttää kiilamaista terää, noin 5-10 astetta. Jyrsittävän uran tulisi siis olla pohjasta kapeampi kuin laidoituksen pinnasta. Vastaavasti rimasta pitää tehdä kiilamainen, joka myös helpottaa riman asettamista paikoilleen. Liimauksen kuivuttua ylimääräinen osa rimasta höylätään pois laidotuksen tasalle ja hiotaan.
Epoksista minulla on hyviä kokemuksia sekä SP:n että West Systemsin tuotteista, jälmimmäisestä enemmän. Yleinen metodi on vetää ensiksi kerros epoksilla ilman filleriä, sen jälkeen fillerillä paksunnettua epoksia liimasaumaan. Epoksin käytöstä tältä palstalta löytyy useita keskusteluja aikaisemmin.
Linkkiä hyviin ohjeisiin minulla ei valitettavasti ole amtaa, mutta tuota alussa mainitsemini Larssonin voin lämpimästi suositella.
Terveisin
Timo
Minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta rimoituksesta, mutta sen perusteella, mitä olen asiasta lukenut (Thomas Larsson: Trebåtsrenovering. At underhålla och bevara ett kulturarv) sekä kuullut edesmenneeltä venepuuseppäystävältäni, niin selostamasi menetelmässä on yksi virhe. Tasapaksun jyrsinterän sijasta pitäisi käyttää kiilamaista terää, noin 5-10 astetta. Jyrsittävän uran tulisi siis olla pohjasta kapeampi kuin laidoituksen pinnasta. Vastaavasti rimasta pitää tehdä kiilamainen, joka myös helpottaa riman asettamista paikoilleen. Liimauksen kuivuttua ylimääräinen osa rimasta höylätään pois laidotuksen tasalle ja hiotaan.
Epoksista minulla on hyviä kokemuksia sekä SP:n että West Systemsin tuotteista, jälmimmäisestä enemmän. Yleinen metodi on vetää ensiksi kerros epoksilla ilman filleriä, sen jälkeen fillerillä paksunnettua epoksia liimasaumaan. Epoksin käytöstä tältä palstalta löytyy useita keskusteluja aikaisemmin.
Linkkiä hyviin ohjeisiin minulla ei valitettavasti ole amtaa, mutta tuota alussa mainitsemini Larssonin voin lämpimästi suositella.
Terveisin
Timo
-
Northling
- Viestit: 2756
- Liittynyt: 23.04.2003 11:16
- Paikkakunta: Pori
- Viesti:
Re: Kysymyksiä tasasaumaisen mahonkiveneen vuotavien saumojen rimoituksesta ja epoksiliimauksesta
Moro
Ei ihan sauman rimoituksesta, mutta halkeaman rimoituksesta:
https://youtu.be/jIboG5tFnQc?si=imZig7ckiTJhQD6n
Nortti
Ei ihan sauman rimoituksesta, mutta halkeaman rimoituksesta:
https://youtu.be/jIboG5tFnQc?si=imZig7ckiTJhQD6n
Nortti
PS. Yllä oleva teksti on minun näkemykseni asiasta, eikä välttämättä edusta yleistä näkemystä. Sinulla on oikeus olla eri mieltä. Pidätän oikeuden muuttaa käsitystäni. Scylla Ottiliana, https://www.youtube.com/ottilianasailing
-
Tomi Pasanen
- Viestit: 7
- Liittynyt: 10.09.2019 10:10
Re: Kysymyksiä tasasaumaisen mahonkiveneen vuotavien saumojen rimoituksesta ja epoksiliimauksesta
Mulla vene myös 4 vuotta kuivilla ja edessä oli aina ongelmia. Jos ei tiivisty tänä vuonna niin ajattelin kokeilla yksinertaisesti tättiä ja ohutta tiikkirimaa (tai lauta) Biltemasta, k-raudasta sahaus ja omin käsin puukolla päideän muotoilu. Jännää. Toki tuon riman vois vähän kiinnittää nauloilla alalautaan yms.
t. Tomi
t. Tomi
-
MÖsteri
- Viestit: 1235
- Liittynyt: 11.07.2006 23:34
- Paikkakunta: Dragsfjärd
Re: Kysymyksiä tasasaumaisen mahonkiveneen vuotavien saumojen rimoituksesta ja epoksiliimauksesta
Moi,
Rimoitus on kiintoisa aihe. Jos vene on ollut pitkään kuivilla, niin mielestäni ensimmäinen yritys on liottaa venettä riittävän pitkään, että näkee tiivistyykö. Jos kesän mittaan jää vuotoisaksi, niin sitten täytyy tehdä jotain.
Alunperin vene on varmaan ollut tiivis. Siksi kannattaisi koittaa löytää syy vuotoon. Onko lautoja halki tai rikki? Onko kaaria poikki? Onko laudat toisiinsa nähden paikallaan? Esim jos jossain on painokaaria poikki, niin samassa kohtaa voi myös laudoitus oikaista. Tällöin laudat eivät ole alkuperäisessä asennossa toisiinsa. Entäpä steevit, onko ne ehjät? Esim keulassa keulasteevin ja kölipuun liitos, onko ehjä? Jos pulttaus on ruostunut tai pois muodostaan, niin voi aiheuttaa vuotoa. Tai keula voi olla ajettu voimalla laituriin yms yms.
Vuotopaikkoja voi jäljittää siten, että nostaa venee kuiville ja tarkkailee pohjan kuivumista. Yleensä vuotopaikat pysyvät viimeksi märkinä, kun pinta kuivuu. Kohdat voi vaikka merkitä jollain tai kuvata, niin että ne löytyvät myöhemmin. Sitten vaan tutkii rakennetta samasta kohtaa sisältä ja ulkoa, jos joku syy löytyisi.
Varmaan hyvin onnistunut rimoitus ratkoo joitain ongelmia lopulta. Toisaalta olen esim omassa veneessäni nähnyt esimerkin jokseenkin turhasta rimoituksesta. Tasasaumainen mäntylautainen vene. Se on kuivuessaan aivan seula, kesäkuivilla lautojen välistä mahtuu lyijykynä... Jos veneen laskee ajoissa mereen, niin se on keväälläkin täysin tiivis. Kesälläkin tiivistyy viikossa. Tähän veneeseen on aikoinaan (2000-luvulla) rimoitettu saumoja. Jopa kohta, jossa laudoitus oikaisee pilssin kaarta, kun pari painokaarta on poikki. Rimoitus ei nykyään vaikuta veneen tiiveyteen taikka rakenteeseen yhtään mitään. Jos vene pääsee kuivaksi, niin kyllä vuotaa...Mielestäni siinä on tehty turhaa työtä.
Mutta on myös esimerkkejä purjeveneistä, joissa hyvin tehty rimoitus tiivistää ja jäykistää rungon.
Jossain on myös varoitettu siitä, että rimoitusta ei saa tehdä liian tiukaksi, ettei puun turvotessa ala kaaret katkeilla, kun laudoitus ottaa tilansa.
Rimoitus on kiintoisa aihe. Jos vene on ollut pitkään kuivilla, niin mielestäni ensimmäinen yritys on liottaa venettä riittävän pitkään, että näkee tiivistyykö. Jos kesän mittaan jää vuotoisaksi, niin sitten täytyy tehdä jotain.
Alunperin vene on varmaan ollut tiivis. Siksi kannattaisi koittaa löytää syy vuotoon. Onko lautoja halki tai rikki? Onko kaaria poikki? Onko laudat toisiinsa nähden paikallaan? Esim jos jossain on painokaaria poikki, niin samassa kohtaa voi myös laudoitus oikaista. Tällöin laudat eivät ole alkuperäisessä asennossa toisiinsa. Entäpä steevit, onko ne ehjät? Esim keulassa keulasteevin ja kölipuun liitos, onko ehjä? Jos pulttaus on ruostunut tai pois muodostaan, niin voi aiheuttaa vuotoa. Tai keula voi olla ajettu voimalla laituriin yms yms.
Vuotopaikkoja voi jäljittää siten, että nostaa venee kuiville ja tarkkailee pohjan kuivumista. Yleensä vuotopaikat pysyvät viimeksi märkinä, kun pinta kuivuu. Kohdat voi vaikka merkitä jollain tai kuvata, niin että ne löytyvät myöhemmin. Sitten vaan tutkii rakennetta samasta kohtaa sisältä ja ulkoa, jos joku syy löytyisi.
Varmaan hyvin onnistunut rimoitus ratkoo joitain ongelmia lopulta. Toisaalta olen esim omassa veneessäni nähnyt esimerkin jokseenkin turhasta rimoituksesta. Tasasaumainen mäntylautainen vene. Se on kuivuessaan aivan seula, kesäkuivilla lautojen välistä mahtuu lyijykynä... Jos veneen laskee ajoissa mereen, niin se on keväälläkin täysin tiivis. Kesälläkin tiivistyy viikossa. Tähän veneeseen on aikoinaan (2000-luvulla) rimoitettu saumoja. Jopa kohta, jossa laudoitus oikaisee pilssin kaarta, kun pari painokaarta on poikki. Rimoitus ei nykyään vaikuta veneen tiiveyteen taikka rakenteeseen yhtään mitään. Jos vene pääsee kuivaksi, niin kyllä vuotaa...Mielestäni siinä on tehty turhaa työtä.
Mutta on myös esimerkkejä purjeveneistä, joissa hyvin tehty rimoitus tiivistää ja jäykistää rungon.
Jossain on myös varoitettu siitä, että rimoitusta ei saa tehdä liian tiukaksi, ettei puun turvotessa ala kaaret katkeilla, kun laudoitus ottaa tilansa.