Puuvene vm. 1952
-
- Viestit: 10
- Liittynyt: 26 Tammi 2021 09:20
Puuvene vm. 1952
Viime syksynä omaan pihaan tänne Karhulaan siirtyi 8m pitkä mahonkivene vuosi toisensa jälkeen toistuneen, pikkuhiljaa pahentuneen venekuumeen seurauksena. Myynti-ilmoituksen kuvat nostivat kuumeen sille tasolle, että venettä oli pakko lähteä katsomaan siinä toivossa, että paatin kunto olisi jäähdyttänyt veneilijän ylikuumenemista. Ei auttanut alkuunkaan, pikemminkin päin vastoin.
Saamieni tietojen mukaan vene olisi veistetty Rymättylässä 1952 Naantalin sahan omistajalle. Olisiko foorumilaisilla arvauksia veistäjästä, suunnittelujasta tai osaisi kertoa jotain muuta historiatietoa veneestä?
Myyjältä saamieni tietojen perusteella vene on palautunut veistäjän jälkipolven omistukseen ensimmäiseltä omistajalta ja lienee ollut kuivilla ainakin viimeiset 15 vuotta. Veneen minulle myynyt henkilö olisi ilmeisesti hankkinut veneen näiltä veistäjän jälkeläisiltä. Ainakin viimeisimpänä nimenä on ollut Anja.
Takahytti lienee rakennettu jälkikäteen. Tähän viittaa toisessa kuvassa näkyvä lautojen sauma ja hytin sisäpuolelle ~40cm ulottuva takakannen laudoitus. Suunnitelmat ovat pikkuhiljaa edenneet siihen suuntaan, että takahytti saa lähteä ja vene palautuu perän osalta alkuperäiseen asuunsa.
Alkujaan tekniikkana on ollut vetolaite, aukon koosta ja muodosta päätellen volvo sukuinen. Viimeisimpänä veneessä on ollut pentan diesel ja akseliveto. Vene tuli minulle ilman tekniikkaa ja akselivedosta luopuminen oli aloitettu jo. Tekniikka oli nostettu pois ja myyty, vannasputki ja peräsinlaitteet poistettu ja tulpattu. Tässä kohtaa oli siis hyvä tilaisuus toteuttaa omaa näkemystä, mihin vetolaite sopi mielestäni parhaiten jo alkuperäisenä ratkaisunakin. Tekniikaksi on hahmottumassa vetolaite (Bravo 2) ja joko volkkarin 2.5TDI 5 pyttyinen rivikone tai bensakasi.
Saamieni tietojen mukaan vene olisi veistetty Rymättylässä 1952 Naantalin sahan omistajalle. Olisiko foorumilaisilla arvauksia veistäjästä, suunnittelujasta tai osaisi kertoa jotain muuta historiatietoa veneestä?
Myyjältä saamieni tietojen perusteella vene on palautunut veistäjän jälkipolven omistukseen ensimmäiseltä omistajalta ja lienee ollut kuivilla ainakin viimeiset 15 vuotta. Veneen minulle myynyt henkilö olisi ilmeisesti hankkinut veneen näiltä veistäjän jälkeläisiltä. Ainakin viimeisimpänä nimenä on ollut Anja.
Takahytti lienee rakennettu jälkikäteen. Tähän viittaa toisessa kuvassa näkyvä lautojen sauma ja hytin sisäpuolelle ~40cm ulottuva takakannen laudoitus. Suunnitelmat ovat pikkuhiljaa edenneet siihen suuntaan, että takahytti saa lähteä ja vene palautuu perän osalta alkuperäiseen asuunsa.
Alkujaan tekniikkana on ollut vetolaite, aukon koosta ja muodosta päätellen volvo sukuinen. Viimeisimpänä veneessä on ollut pentan diesel ja akseliveto. Vene tuli minulle ilman tekniikkaa ja akselivedosta luopuminen oli aloitettu jo. Tekniikka oli nostettu pois ja myyty, vannasputki ja peräsinlaitteet poistettu ja tulpattu. Tässä kohtaa oli siis hyvä tilaisuus toteuttaa omaa näkemystä, mihin vetolaite sopi mielestäni parhaiten jo alkuperäisenä ratkaisunakin. Tekniikaksi on hahmottumassa vetolaite (Bravo 2) ja joko volkkarin 2.5TDI 5 pyttyinen rivikone tai bensakasi.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
-
- Viestit: 10
- Liittynyt: 26 Tammi 2021 09:20
Re: Puuvene vm. 1952
Sitten ensimmäiset puuveneen pajottamiseen liittyvät varsinaiset kysymykset:
Kysymys 1: Vetolaitteen aukko
Vetolaitteen aukko on "Volvon mentävä", eli Mercruiserin kilpi ei tuota aukkoa peitä mitenkään päin. Tiedän että on olemassa kilpiä juuri tätä tarkoitusta varten, mutta käytettynä noita ei ole tullut vastaan ja uuden hinta hirvittää. Onko foorumilaisilla hyviä ehdotuksia tähän tilanteeseen?
Omat pohdinnat ovat vieneet siihen suuntaan, että täytyy joko vaihtaa koko pala tai sitten työstää aukkoon täytepala useampikerroksisena liiman kanssa. Jälkimmäinen vaihtoehto tuntuisi tällä hetkellä olevan voitolla. Ajatuksia? Ehdotuksia?
Kysymys 2: Keulasteevin ja kölin liitoskohdan rako
Tämä rako johtunee ainakin osittain pitkästä kuivasta kaudesta. Puu ei ruuvimeisselin ja puukon kanssa suoritettujen lähempien tutkimusten perusteella ole erityisen pehmeää, mutta jotain tälle täytyy varmasti tehdä ettei ala muuttumaan pehmeäksi. Tämän kanssa olen nöyrästi lakki kourassa kyselemässä neuvoja kokeneemmilta puuveneosaajilta.
Kysymys 1: Vetolaitteen aukko
Vetolaitteen aukko on "Volvon mentävä", eli Mercruiserin kilpi ei tuota aukkoa peitä mitenkään päin. Tiedän että on olemassa kilpiä juuri tätä tarkoitusta varten, mutta käytettynä noita ei ole tullut vastaan ja uuden hinta hirvittää. Onko foorumilaisilla hyviä ehdotuksia tähän tilanteeseen?
Omat pohdinnat ovat vieneet siihen suuntaan, että täytyy joko vaihtaa koko pala tai sitten työstää aukkoon täytepala useampikerroksisena liiman kanssa. Jälkimmäinen vaihtoehto tuntuisi tällä hetkellä olevan voitolla. Ajatuksia? Ehdotuksia?
Kysymys 2: Keulasteevin ja kölin liitoskohdan rako
Tämä rako johtunee ainakin osittain pitkästä kuivasta kaudesta. Puu ei ruuvimeisselin ja puukon kanssa suoritettujen lähempien tutkimusten perusteella ole erityisen pehmeää, mutta jotain tälle täytyy varmasti tehdä ettei ala muuttumaan pehmeäksi. Tämän kanssa olen nöyrästi lakki kourassa kyselemässä neuvoja kokeneemmilta puuveneosaajilta.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
-
- Viestit: 226
- Liittynyt: 14 Kesä 2012 22:06
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Puuvene vm. 1952
Hieno vene, ollut aikanaan varsinainen edustuspaatti.
En uskalla alkaa esittää arvailuja vetolaitteen aukon kanssa. Paikka on sen verran kriittinen että korjaus kannattaa tehdä oikein ja huolella. Keulasteevin ja lautojen rakoa vois ehkä rimoittaa (steevin puolelle ja syysuuntaan lisää) mutta jätän tämänkin tarkemman kommentoinnin kokeneemmille.
Mutta hieno projekti, toivottavasti päästään täällä seuraamaan etenemistä!
En uskalla alkaa esittää arvailuja vetolaitteen aukon kanssa. Paikka on sen verran kriittinen että korjaus kannattaa tehdä oikein ja huolella. Keulasteevin ja lautojen rakoa vois ehkä rimoittaa (steevin puolelle ja syysuuntaan lisää) mutta jätän tämänkin tarkemman kommentoinnin kokeneemmille.
Mutta hieno projekti, toivottavasti päästään täällä seuraamaan etenemistä!
-
- Viestit: 109
- Liittynyt: 26 Maalis 2017 13:58
- Paikkakunta: Kristinankaupunki
Re: Puuvene vm. 1952
Se stävin polvi voisi ehkä saada pois vanhat pultit ja putsata välis ja vetää uusia tai sitten. kiristää ne vanhat jos mutterit liikkuu.
-
- Viestit: 10
- Liittynyt: 26 Tammi 2021 09:20
Re: Puuvene vm. 1952
Sähköistyin tänään noiden steevin rakojen suhteen ja aloitin rassaamalla nuo raot puhtaaksi, ei liene yllätys että näin puhdistuksen jälkeen näyttää vielä masentavammalta (suuremmilta) nuo raot.
Tämän jälkeen sitten kapuaminen paattiin ja pikainen silmäys pultteihin: Näyttivät olevan ainakin nyt hyvin suojattuja. Tähän varmasti vaikuttaa myös veneen edellisen omistajan sisäpuolelle imeyttämät 80l pellavaöljyä. Mutterit eivät olleet ainakaan täysin jumissa, kiertyivät normaalilla 1/2" räikällä ja hylsyllä hieman. Rakoja en kylläkään saanut näillä keinoin kutistumaan.
Tuota rakojen muotoa silmäillessä mieleen tuli, että lieneekö rungon muoto hieman muuttunut kun rako pienenee taakse ja ylöspäin, keula levinnyt hieman vetäen steeviä yläpäästä taaksepäin?
Lisävinkkejä tähän kohtaan?
Positiivisena puolena puu vaikuttaa edelleen täysin terveeltä raossa.
Vetolaitteen aukon tutkiskelu (pulttikuvion mitoitus) eilen varmisti vielä, että vetolaite on ollut Penta. Yksinkertaisin ratkaisu taitaisi olla Penta MerCruiser adapterilevy, tällöin vetolaitteen asennus ei vaatisi puutöitä lainkaan.
Moottoripuoli alkaa hahmottumaan, GM sukuinen 305 pikkulohko on tällä hetkellä varteenotettavin vaihtoehto. Jos palstalaisilla sattuu lojumaan ylimääräisenä joko marinoitua tai marinoimatonta moottoria nurkissa, saa tarjota
Tämän jälkeen sitten kapuaminen paattiin ja pikainen silmäys pultteihin: Näyttivät olevan ainakin nyt hyvin suojattuja. Tähän varmasti vaikuttaa myös veneen edellisen omistajan sisäpuolelle imeyttämät 80l pellavaöljyä. Mutterit eivät olleet ainakaan täysin jumissa, kiertyivät normaalilla 1/2" räikällä ja hylsyllä hieman. Rakoja en kylläkään saanut näillä keinoin kutistumaan.
Tuota rakojen muotoa silmäillessä mieleen tuli, että lieneekö rungon muoto hieman muuttunut kun rako pienenee taakse ja ylöspäin, keula levinnyt hieman vetäen steeviä yläpäästä taaksepäin?
Lisävinkkejä tähän kohtaan?
Positiivisena puolena puu vaikuttaa edelleen täysin terveeltä raossa.
Vetolaitteen aukon tutkiskelu (pulttikuvion mitoitus) eilen varmisti vielä, että vetolaite on ollut Penta. Yksinkertaisin ratkaisu taitaisi olla Penta MerCruiser adapterilevy, tällöin vetolaitteen asennus ei vaatisi puutöitä lainkaan.
Moottoripuoli alkaa hahmottumaan, GM sukuinen 305 pikkulohko on tällä hetkellä varteenotettavin vaihtoehto. Jos palstalaisilla sattuu lojumaan ylimääräisenä joko marinoitua tai marinoimatonta moottoria nurkissa, saa tarjota
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
-
- Viestit: 1
- Liittynyt: 23 Maalis 2023 12:46
Re: Puuvene vm. 1952
Luulin jo ko. paatin päätyneen kuusenalle.
Mutta ei; tämä lämmitti.
Veneen on rakentanut isoisäni ja isäni 1952. Minulla paatti oli käytössä muutaman vuoden.
Minulla on aikapaljon historiatietoa tästä.
Jos kiinnostaa niin olen valmis kertomaan paatin historiasta.
Matti
Mutta ei; tämä lämmitti.
Veneen on rakentanut isoisäni ja isäni 1952. Minulla paatti oli käytössä muutaman vuoden.
Minulla on aikapaljon historiatietoa tästä.
Jos kiinnostaa niin olen valmis kertomaan paatin historiasta.
Matti
-
- Viestit: 10
- Liittynyt: 26 Tammi 2021 09:20
Re: Puuvene vm. 1952
Terve Matti,
Ehdottomasti kiinnostaa kaikki histriatieto veneestä!
Mika
Ehdottomasti kiinnostaa kaikki histriatieto veneestä!
Mika
- Qubik
- Viestit: 1080
- Liittynyt: 03 Huhti 2014 23:06
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Puuvene vm. 1952
Kuvassa näyttää olevan Volvon 280 malliselle vetarille tarkoitettu reikä. Siihen ei päittäin menee mikään muu kilpi. 280-290seen pitää tulppaa alareiät ja leikkaa uusi muoto. Tulppaus kannattaa tehä sit kunnolla epoksilla ja silleen, kun jää puolet ulkopuolelle. Myös se adapteripilpi menee 290 reikiin. Itse en adapterikilpea suosittelee,etitoten jos 305 tai 350sellä meinattaan alkaa leikkii. Vuotojen vaara on liian iso. Itse tossa tapauksessa tekisin uuden peräpeilin vetarin kiinnitysalueelle ja leikkaisin oikeanmallisen reijän. Myös pitkittäisjäykkääjät yms pitää ollaa melko jykevät.
Oletko saanut selville mikä oli alkuperäinen/suunniteltu mylly? Riittääkö perän kantavuus, jos asennat sinne jo tuplasti painavamman vetarin, isomman konen ja kaikki apulaitteet?
Oletko saanut selville mikä oli alkuperäinen/suunniteltu mylly? Riittääkö perän kantavuus, jos asennat sinne jo tuplasti painavamman vetarin, isomman konen ja kaikki apulaitteet?
Kuvia Avofiskarista löytää sieltä: https://photos.app.goo.gl/Df9nWE1daSTQo7xc9 Älä sit jaa eteenpäin ilman lupaa, eiks niin!
-
- Viestit: 10
- Liittynyt: 26 Tammi 2021 09:20
Re: Puuvene vm. 1952
Reikä on tosiaan volvon 270/280 mittainen. Pohdiskelin tuon kilpiadapterin käyttöä alkuun, mutta totesin sitten, että en lähde sille tielle. Viimeisen parin viikon aikana piirustuspöydällä on ollut juurikin tuo peräpeilin keskiosan uusiminen ja uuden, Bravon mentävän aukon tekeminen sitten siihen. Samassa yhteydessä peräpeilin kulmaa on myös tarkoitus muuttaa. Tällä hetkellä kulma menee vähän yli Bravon ohjeissa olevan suurimman ohjeellisen kulman (16 astetta) yli. Pitkittäiseen jäykistykseen on jo olemassa selkeä suunnitelma ja piirustuksetkin varsin hyvällä mallilla.
Alkuperäinen kone ei ole vielä täysin selvillä. Sen verran on kuitenkin veneen minulle myyneeltä ja perän sisäpuolelta päättelemällä todennut, että V-kone siellä näyttää olleen. Uskoisin kantavuuden riittävän. Koneeseen on tulossa myös jonkin verran alkuperäistä kevyempää osaa mm. ruiskuasennuksen myötä.
Alkuperäinen kone ei ole vielä täysin selvillä. Sen verran on kuitenkin veneen minulle myyneeltä ja perän sisäpuolelta päättelemällä todennut, että V-kone siellä näyttää olleen. Uskoisin kantavuuden riittävän. Koneeseen on tulossa myös jonkin verran alkuperäistä kevyempää osaa mm. ruiskuasennuksen myötä.
-
- Viestit: 10
- Liittynyt: 26 Tammi 2021 09:20
Re: Puuvene vm. 1952
Vetolaitteessa oli minulle tullessa "sivuääni" jonka tarkempi lähde ei ollut tiedossa enkä tuota itse ollut päässyt kuulemaan. Päädyin purkamaan vetolaitteen atomeiksi, vaikka vika paikallistui vetoakselin laakerointiin. Laakerointi oli ilmeisesti jossain kohtaa uusittu, ja laakereiden esijännitys tuossa yhteydessä vedetty kaikesta päätellen liian suureksi. Vetolaite kokoontuu nyt kokonaisuudessaan uusin laakerein ja tiivistein. Tuleepa samalla varmistettua kaikkien laakerointien oikeat shimmaukset.
-
- Viestit: 10
- Liittynyt: 26 Tammi 2021 09:20
Re: Puuvene vm. 1952
Tällä viikolla sain viimein Teltan veneen päälle, tämä mahdollistaa nyt aivan eri tavalla työskentelyn kansirakenteiden ja rungon parissa. Aika näyttänee millainen tuollainen Puuilon 10x4x4 kokoinen teltta on kestävyydeltään.
Kansirakenteet on lakattu jossain kohtaa uudestaan lakalla, joka ei selkeästi ole aikaa kestänyt, vaan on alkanut kesimään aika huolella. Tämän lakkakerroksen alla on kuitenkin paikoitellen vanhempi kerros, joka on tiukasti kiinni puupinnassa. Kuumailmapuhallin ja teräslasta tuntuvat toimivalta (joskin työläältä lakan jämähtäessä lastaan) keinolta. Jos tuohon löytyy vaihtoehtoisia, helpompia tapoja, otan niitä mielellään vastaan. Tuo tiukemmin istuva lakkakerros ei tunnu tottelevan helposti kuin hiomakonetta, mikä ei ole ongelma, kansirakenteet lienee syytä joka tapauksessa ottaa puupinnalle, kyllästää pellavaöljyllä ja lakata sitten uudestaan.
Laseista osa puuttuu, samoin niiden kiinnittämisessä käytetyt muotoon taivutetut puulistat.
Lasin kiinnityslista on siis kaksiosainen, katkokset ylä- ja alapuolella lasia keskellä. Mikä puu tällaiseen kohteeseen voisi olla helpoimmin muovattava ja sitä kautta soveltuvin?
Kansirakenteet on lakattu jossain kohtaa uudestaan lakalla, joka ei selkeästi ole aikaa kestänyt, vaan on alkanut kesimään aika huolella. Tämän lakkakerroksen alla on kuitenkin paikoitellen vanhempi kerros, joka on tiukasti kiinni puupinnassa. Kuumailmapuhallin ja teräslasta tuntuvat toimivalta (joskin työläältä lakan jämähtäessä lastaan) keinolta. Jos tuohon löytyy vaihtoehtoisia, helpompia tapoja, otan niitä mielellään vastaan. Tuo tiukemmin istuva lakkakerros ei tunnu tottelevan helposti kuin hiomakonetta, mikä ei ole ongelma, kansirakenteet lienee syytä joka tapauksessa ottaa puupinnalle, kyllästää pellavaöljyllä ja lakata sitten uudestaan.
Laseista osa puuttuu, samoin niiden kiinnittämisessä käytetyt muotoon taivutetut puulistat.
Lasin kiinnityslista on siis kaksiosainen, katkokset ylä- ja alapuolella lasia keskellä. Mikä puu tällaiseen kohteeseen voisi olla helpoimmin muovattava ja sitä kautta soveltuvin?
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
- vehkasalo
- Viestit: 377
- Liittynyt: 10 Elo 2013 23:26
Re: Puuvene vm. 1952
Kannattaa satsata tuon pressutallin toiseen katteeseen tuon alkuperäisen päälle. Esim Motonetistä Suomi pressu n.600 g/ m2. Koko sellainen joka kattaa ns. katto osuuden tuosta katoksesta.
Ennen oli miehet rautaa laivat oli puuta hiio hoi
-
- Viestit: 10
- Liittynyt: 26 Tammi 2021 09:20
Re: Puuvene vm. 1952
Lakan poistoon löytyi sopiva menettelytapa, jolla liuottimen ja hiomapyöröjen kulutus pysyy siedettävän. Etukansi, kansi oikealla sivulla ja kansirakenteiden oikea puoli ovat jo hiomisen suhteen hyvällä mallilla. Tällä menolla pääsee kyllästyspuuhiin vielä lokakuun aikana.
Perähytti todettiin kooltaan sellaiseksi, että sen säilyttämiselle ei ole tarvetta, veneellä ei ole muutenkaan ajatuksena tehdä yöpymisreissuja. Pikkuveljeni totesi em. hytistä on tuo sellainen putka, että sen purkaminen on teko ihmisyyden puolesta.
Niin, uuden moottorin sovittaminen hytin ~60cm oviaukosta sisään ja haalaaminen olemattoman korkuisessa hytissä perään ei myöskään houkuttanut pätkääkään.
Katto irti puukkosahalla ja etuseinän purkuun siis. Tämän jälkeen saikin jo hyvin osviittaa avautuvasta tilasta.
Takaseinä lähti ilman suurta voimankäyttöä, vasen takakulma lienee saanut joskus jonkinlaista osumaa tai sitten eläminen oli aiheuttanut liikettä tuossa nurkassa, huomattavan moni messinkiruuveista oli poikki.
Kannattaa huomata, että takakansi on jatkunut perähytin sisään, perähytti on kaikesta päätellen myöhemmin tehty lisäys. Kun takaseinä oli pois tieltä, kiinnosti kannen kunto aiemman seinän kohdalla, pieneltä alueelta lakka pois ja epäkesko tulille --> Hyvältä näyttää, tulpattavaa toki tuli, mutta siitä onneksi selviää tekemällä.
Perähytti todettiin kooltaan sellaiseksi, että sen säilyttämiselle ei ole tarvetta, veneellä ei ole muutenkaan ajatuksena tehdä yöpymisreissuja. Pikkuveljeni totesi em. hytistä on tuo sellainen putka, että sen purkaminen on teko ihmisyyden puolesta.
Niin, uuden moottorin sovittaminen hytin ~60cm oviaukosta sisään ja haalaaminen olemattoman korkuisessa hytissä perään ei myöskään houkuttanut pätkääkään.
Katto irti puukkosahalla ja etuseinän purkuun siis. Tämän jälkeen saikin jo hyvin osviittaa avautuvasta tilasta.
Takaseinä lähti ilman suurta voimankäyttöä, vasen takakulma lienee saanut joskus jonkinlaista osumaa tai sitten eläminen oli aiheuttanut liikettä tuossa nurkassa, huomattavan moni messinkiruuveista oli poikki.
Kannattaa huomata, että takakansi on jatkunut perähytin sisään, perähytti on kaikesta päätellen myöhemmin tehty lisäys. Kun takaseinä oli pois tieltä, kiinnosti kannen kunto aiemman seinän kohdalla, pieneltä alueelta lakka pois ja epäkesko tulille --> Hyvältä näyttää, tulpattavaa toki tuli, mutta siitä onneksi selviää tekemällä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
-
- Viestit: 10
- Liittynyt: 26 Tammi 2021 09:20
Re: Puuvene vm. 1952
Lopuksi vielä sirkkelillä sivuseinät matalaksi alkuperäisen linjan mukaisesti, muutama milli liitoskohdan yläpuolelta tässä vaiheessa.
Takakannen kooksi tulee ~2300 x 1700 (keskimääräinen leveys. Ajatuksena voisi olla U-muotoinen sohva perässä niin, että keskeltä pystyisi noudemaan helposti myös peräkannelle.
Takakannen kooksi tulee ~2300 x 1700 (keskimääräinen leveys. Ajatuksena voisi olla U-muotoinen sohva perässä niin, että keskeltä pystyisi noudemaan helposti myös peräkannelle.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
- ms.venla
- Viestit: 1043
- Liittynyt: 29 Loka 2009 21:43
Re: Puuvene vm. 1952
Mielenkiintoinen projekti ja hieno vene. Muista päivittää juttua keväällä, mukava seurata